Jos olet viettänyt aikaa verkossa äskettäin, olet luultavasti kuullut Web 3.0:sta. Tätä suhteellisen uutta käsitettä määritellään edelleen, mutta me eTorossa olemme ottaneet tehtäväksemme selittää joitain Web 3.0:n elementtejä.
Mikä on Web 3.0?
Kolmannen sukupolven verkkoteknologia tunnetaan nimellä Web 3.0. Web 1.0 keskittyi enimmäkseen lukemiseen ja tiedon hankkimiseen, ja Web 2.0 keskittyi lukemiseen, kirjoittamiseen ja luomiseen – käyttäjät liittyivät sosiaalisen median alustoihin, joiden suosio kasvoi käyttäjien luoman sisällön ansiosta – Web 3.0 on seuraava askel World Wide Webin evoluutiossa.
Ilmaisua ”Web 3.0” käytti ensimmäisen kerran vuonna 2014 lohkoketjuinfrastruktuuriyrityksen Parity Technologiesin luoja Gavin Wood kuvaamaan ennusteitaan internetin kehityksestä.
Web 3.0 muuttuu ja kehittyy jatkuvasti, eikä sille ole vieläkään yhtä ainoaa maailmanlaajuisesti hyväksyttyä määritelmää. Sillä on kuitenkin joitain määrittäviä ominaisuuksia.
Web 3.0:n määrittävät ominaisuudet
Hajautus
Web 3.0 on hajautettu toisin kuin kaksi edellistä verkkosukupolvea, joilla oli vahvasti keskitetty hallinto ja sovellukset. Hajautettu menetelmä ilman keskitettyä valtuutusta mahdollistaa sen sovellukset ja palvelut.
Tekoäly (AI) ja koneoppiminen
Web 3.0:ssa tarvitaan kaiken kaikkiaan enemmän automaatiota ja tekoäly on tällaisen automaation ensisijainen lähde.
Lohkoketjupohjainen
Lohkoketju mahdollistaa hajautettujen sovellusten ja palveluiden luomisen. Se käyttää hajautettua menetelmää tietojen ja yhteyksien jakamiseen palvelujen välillä keskitetyn tietokanta-arkkitehtuurin sijaan. Lohkoketju voi myös tarjota muuttumattoman tietokannan tapahtumista ja toiminnoista hajautetussa ympäristössä, mikä auttaa varmistamaan niiden aitouden.
Kryptovaluutta käytössä
Kryptovaluuttojen käyttö, jotka ensisijaisesti korvaavat fiat-rahan, on keskeinen osa Web 3.0 -palveluita.
Miten Web 3.0 toimii?
HTML (Hypertext Markup Language) -standardi hallitsee verkkosivujen suunnittelua ja jakelua Web 1.0- ja Web 2.0 -teknologioissa. HTML on edelleen ydinkerros Web 3.0:ssa, mutta miten se liittyy tietolähteisiin ja missä nämä tietolähteet sijaitsevat, voivat poiketa aiemmista verkkosukupolvista.
Web 2.0:n aikakaudella suurin osa verkkosivustoista ja lähes kaikki sovellukset luottavat jonkinlaiseen keskitettyyn tietokantaan tietojen toimittamiseksi ja tukitoimintojen suorittamiseksi. Web 3.0:ssa sovellukset ja palvelut käyttävät hajautettua lohkoketjua keskitetyn tietokannan sijasta. Lohkoketjun taustalla oleva peruskäsitys on eräänlainen hajautettu konsensus mielivaltaisen keskusviranomaisen sijaan.
Lohkoketju- ja Web 3.0 -yhteisöissä nouseva hallintotapa perustuu ajatukseen hajautetusta autonomisesta organisaatiosta (Decentralized Autonomous Organization, DAO). DAO:n avulla Web 3.0 -teknologiat ja -yhteisöt tarjoavat tietynlaista itsehallintoa pyrkiessään luopumaan alustan toimintojen keskitetystä hallinnasta.
Web 3.0 toimii myös pohjimmiltaan kryptovaluutoilla fiat-rahan sijaan. Kryptovaluutat, jotka kaikki on rakennettu ja otettu käyttöön lohkoketjuteknologian päällä, mahdollistavat rahoituksen ja hajautetun maksutavan käytön koko Web 3.0:ssa.
Web 3.0 -kryptot
Web 3.0 -kryptovaluutat ovat hajautettuja hankkeita, jotka automatisoivat verkkotapahtumat älysopimusten avulla. Näihin kryptoihin kuuluvat mm. Chainlink, Filecoin ja Theta.
Web 3.0:aan sijoittaminen
Suorin tapa sijoittaa Web 3.0 -teknologiaan on hankkia Web 3.0 -projektitunnisteet. Jokaisen lohkoketjuprojektin tokenit toimivat omalla tavallaan; näitä ominaisuuksia kutsutaan yleisesti termillä ”tokenomics”. Tokeneita voidaan ostaa, myydä tai vaihtaa pörsseissä. Niitä voidaan käyttää myös ehdotuksista äänestämiseen tai sovelluspalveluihin pääsyn myöntämiseen. Joitakin Web 3.0 -kolikoita voidaan käyttää passiivisen tulon tuottamiseen steikkaamalla tai muilla verkkoa tukevilla toimilla. Sinun on tutustuttava Web3-projektiin, jotta voit ymmärtää, miten sen tokenit toimivat. Lähes kaikki aloitteet tarjoavat white paperin, jossa hahmotellaan niiden tavoitteet ja miten tokenit toimivat.